Filosofian osa-alueet

Paluu oppituntisivulle

Ihmettele ja kysy kysymys, joka on mielestäsi filosofinen. Mihin filosofian osa-alueeseen se sijoittuu?

Opiskelijoitten esittämiä kysymyksiä:
1. Jos on pieni, voiko olla suuri?
2. Mistä tietää, että uni on unta ja tosi on totta?
3. Onko elämällä tarkoitusta?
4. Onko avaruudessa elämää?
5. Mitä tapahtuu kuoleman jälkeen?
6. Näemmekö värit todellisina?
7. Mikä on oikein ja mikä väärin?
8. Miten reiluus määritellään?
9. Mikä on vapauden hinta?
10. Missä kulkee oikean ja väärän raja?
11. Miksi pitää kysyä vaikeita kysymyksiä?
12. Miten maailmamme syntyi?
13. Miksi painettua tietoa pitää oppia ulkoa, jos se on tallessaesim. Kirjastossa?
14. Olemmeko oikeasti olemassa?
15. Mitä on tapahtunut ennen meitä?
16. Onko valveillaolo uutta ja uni todellisuutta?
17. Onko ihmisellä merkitystä?
18. Mitä aine on?
19. Miten tietää, mikä on oikein ja mikä väärin?
20. Onko maapallon ulkopuolella elämää?
21. Onko kaikki ympärillämme todellista?
22. Miksi ihminen haluaa oppia?
23. Mistä tiedän, että olen olemassa?
24. Mikä on elämän tarkoitus?
25. Voiko maailma loppua?
26. Mikä on Internetin tarkoitus?

Metafysiikka

Aristoteles nimitti ensimmäiseksi filosofiaksi olemassaolon perimmäisten kysymysten tutkimista. Nimitys metafysiikka syntyi myöhemmin hänen teostensa toimitettujen niteiden järjestyksestä: ensimmäistä filosofiaa koskevat kirjoitukset tulivat fysiikan tekstien jälkeen (meta ta fysika). Metafysiikka selvittää olemassa oloa koskevia eli ontologisia kysymyksiä, maailmankaikkeuden rakennetta koskevia eli kosmologisia kysymyksiä sekä jumalakäsitettä koskevia eli filosofiseen teologiaan kuuluvia kysymyksiä. Metafysiikan piiristä kosmologia on tällä hetkellä hyvinkin ajankohtainen aihepiiri muun muassa avaruustähtitieteen, astrofysiikan uusien tutkimustulosten ja modernin fysiikan saavutusten vuoksi.

Epistemologia

Tietoteoria tai tieto-oppi eli epistemologia tutkii tiedon luonnetta ja sitä, mitä me voimme yleensä ottaen tietää. Arkinen elämämme nojautuu uskomuksiin, joita epäilijä eli skeptikko koettelee kysymyksillään. Miten vastata skeptikolle? Miten perustella oman näkemyksen oikeutus? Tietoteoria ei suuntaa huomiotaan yksittäisten ihmisten uskomuksiin vaan käsittelee epäilyä, tietoa ja sen oikeutusta yleisellä teoreettisella tasolla, mistä nimitys tietoteoria on peräisin. Nykyisen informaatiotulvan aikana tiedon luotettavuuden kriteereistä on tullut entistä tärkeämpiä.

Tieteenfilosofia

Tieteenfilosofi saattaa kysyä: Tutkiiko tiede todellisuutta (näin esimerkiksi Sami Ppihlströmin kirjan otsikko)? Tieteen harjoittamisessa käytetään sovittuja, julkisia ja mahdollisimman hyviä menettelytapoja, metodeja. Tieteen edistyminen perustuu hyvin pitkälle siihen, että nämä metodit ovat luotettavia ja että niitä korjataan tarpeen tullen. Voisi määritellä niin, että tieteenfilosofia on tieteenteon käsitteellisten välineiden testausta, huoltamista ja uudistamista. Tieteenfilosofia operoi erillistieteitten yläpuolella, periaatteellisella ja käsitteellisellä tasolla. Näin se pystyy hahmottamaan koulukuntakiistojen juuria ja toivottavasti myös selkiyttämään tieteellistä teorian ja käsitteen muodostusta.

Logiikka

Sana looginen eli johdonmukainen on monille tuttu. Mutta logiikka oppialana lienee melko vieras. 70-luvun perusopetuksen uudistuksessa logiikkaa yritettiin tuoda kansakoulun matematiikan opetukseen. Alkiot, joukot, unionit ja leikkaukset eivät kuitenkaan juurtuneet perusopetukseen. Logiikka tutkii kielen toimintaa matematiikka muistuttavalla muodollisella eli formaalilla käsitteistöllä. Logiikka toimii myös matematiikan filosofian välineenä. Perinteisen logiikan tavoitteena on ollut osoittaa päättelyn pätevyys: mikä lause on loogisesti tosi. Kielen rakenteella on merkitystä esimerkiksi oikeustieteessä ja tekoälyn tutkimisessa. Kielitieteen piiriin kuuluva semantiikka tutkii syvällisemmin kielellisiin ilmaisuihin ja merkityksiin liittyviä kysymyksiä.

Etiikka

Moraalifilosofia eli etiikka tutkii kysymyksiä oikeasta ja väärästä, hyvästä ja pahasta. Ihmisen toiminnassa oikean ja väärän toiminnan välinen raja on kulttuurinen ja sopimuksiin perustuva. Miten oikea toiminta määräytyy? Mikä on arvokasta ja millä perusteilla? (Arvolausumien tutkimista harjoittaa myös oma filosofian osa-alue eli aksiologia.) ’Etiikka’ sana on kreikkalaista perää ’ethos’ ja ’moraali’ latinan sanasta ’mores’. Molemmilla on alkujaan tarkoitettu tapoja ja tottumuksia. Tällä hetkellä suomenkielessä usein sanoja käytetään niin, että moraali viittaa käytännöstä (moraalinen harkinta) ja etiikkaa teoriasta.

Yhteiskuntafilosofia

Hyvä elä on etiikan keskeinen tutkimusongelma. Vastaavalla tavalla voidaan tarkastella myös yhteiskuntien toimintaa ja esittää kysymys siitä, millainen hyvän yhteiskunnan pitäisi olla. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvoisuus, tulonjako, vähemmistöjen oikeudet, poliittinen valta, lainsäädäntö sekä vastuiden ja vapauksien jakautuminen globaalilla tasolla ovat yhteiskuntafilosofiaa kiinnostavia kysymyksiä. Yleisellä tasolla kysymys on ihmisten yhteisöllisistä sopimuksista. Maailmanlaajuiset ongelmat ja talouselämän globaali verkottuminen antavat runsaasti työtä yhteiskuntafilosofeille.

Estetiikka

Arvoista on kysymys myös estetiikassa. Estetiikka tutkii kauneusarvoja. Kauneus on suhde. Millä kriteereillä se määritellään? Entä mikä on taidetta? Kauneus ja taide synnyttävät ihmisessä kokemuksen, jonka luonnetta on estetiikan piirissä pohdittu. Joidenkin ajattelijoiden mukaan esteettinen ja eettinen ovat toisilleen läheisiä siinä mielessä, että esteettinen elämys on yhteydessä moraaliaistiin. Kauneuden ja hyvän elämän välistä suhdetta korosti aikanaan myös Platon. Postmoderni murros näkyi ensimmäisenä taiteessa. Taide reagoi aikaan ja aika vaikuttaa siihen, mikä koetaan kauniiksi. Tänä päivänä voidaan puhua myös rumuuden estetiikasta, jos vastenmielisenä ja rumana pidetty täyttää taiteen kriteerit muun muassa taideteoksen herättämän kokemuksen kautta.




Portfoliokysymyksiä:
  1. Etsi yliopistojen filosofian laitosten kotisivuilta filosofian osa-alueitten esittelyjä. Mieti, mikä niistä kiinnostaisi sinua eniten ja miksi. Esittele ensin osa-aluetta yleisemmin sen perusteella, mitä saat siitä selville.
  2. Valitse jokin filosofian osa-alueista ja esittele sen merkitystä tälle ajalle mahdollisimman monipuolisesti.
  3. Valitse filosofian osa-alueista se, joka mielestäsi on kaikkein tarpeettomin. Kirjoita Helsingin Sanomiin tarkoitettu yleisönosastokirjoitus siitä, kuinka juuri tämän tyyppiseen tutkimukseen ei enää pitäisi suunnata varoja ja työvoimaa. Perustele mahdollisimman hyvin.
  4. Miksi filosofiassa on niin paljon erilaisia suuntauksia?
  5. Kirjoita filosofian aloista ja suuntauksista pieni sanakirja.