Portfoliokysymykset

Paluu portfolio-ohjeisiin

1. Mitä filosofia on? Filosofian opiskelu


  1. Minkälainen kuuntelija sinä olet ja millaiseksi haluaisit tulla?
  2. Missä tilanteissa olet törmännyt aiemmin filosofiaan ja millaisen käsityksen olet saanut siitä?
  3. Haastattele alle 2-7-vuotiasta ja kysy häneltä filosofian suuria peruskysymyksiä (selvitä ensin, millaisia ovat SUURET kysymykset). Pohdi haastateltavan vastauksia. Voitko yhtyä joidenkin filosofien esittämään ajatukseen, että kaikki lapset ovat filosofeja?
  4. Tarvitaanko filosofiaa nykyään mihinkään?
  5. Mitä tapahtuu, jos tulkitsemme menneisyyden ajatuksia tämän ajan lähtökohdista (anakronismi)? Kuinka anakronismia voitaisiin välttää?
  6. Miksi ihmisen kannattaa opiskella filosofiaa?
  7. Miten filosofiaa voi oppia?
  8. Tutustu Internetin avulla filosofian opiskeluun Suomessa. Miksi opiskelijan kannattaisi valita filosofia?
  9. Filosofian opiskelun vaarallisuus.
  10. Muistele lapsuuttasi. Mietitkö sinä elämään ja olemassaoloon liittyviä kysymyksiä? Muistatko vielä joitain ajatuksia?
  11. Miksi ihminen lakkaa ihmettelemästä elämä ja olemassaolon kysymyksiä?
  12. Millaisia filosofisia kysymyksiä ihmisten pitäisi miettiä useammin? Miksi?
  13. Mitä tapahtuisi, jos filosofeja ei olisi? Mitä vaille olisimme historian kuluessa jääneet? Esittele asiaa käyttäen esimerkkinä jotakin filosofian historian merkkihenkilöä.


2. Filosofian perusteita. Luonnonfilosofit.

  1. Onko Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkänen filosofi? Anna esimerkkejä ja perustele. (Voit valita myös jonkin muun kirjallisuuden henkilön.)
  2. Esittele joku varhainen filosofi ja koeta löytää hänen näkemyksistään jotain tähän aikaan sopivaa.
  3. Miksi antiikin filosofeja nimitetään suuriksi?
  4. Miksi Suomi ei ole länsimaisen filosofian kehto?
  5. Mikä on sokraattinen metodi?
  6. Selvitä oppikirjan, Internetin ja muiden lähteiden avulla, mitä seuraavat (tai jotkin seuraavista) esisokraatikot eli ennen Sokratesta eläneet luonnonfilosofit ajattelivat olevaisen perusluonteesta: Thales (625 – 545 eKr.), Anaksimenes (500-l eKr.), Anaksimandros (611 – 545 eKr.), Herakleitos (n. 540 – 475 eKr.), Pythagoras (n. 560 – 500 eKr.), Parmenides (n. 515 – 450 eKr.), Empedokles (400-l eKr.), Anaksagoras (400-l. eKr.) ja Demokritos (n. 460 – 370 eKr.).


3. Antiikin kolme suurta

  1. Entä jos Sokrates eläisi tänä päivänä Suomessa? Kenen kanssa hän kävisi dialogiin ja millainen siitä tulisi?
  2. Mikä on sokraattinen metodi?
  3. Katso Matrix-trilogian ensimmäinen osa. Vertaa Morfeusta ja Sokratesta.
  4. Lue jokin Platonin dialogi (Platonin teokset löytyvät kirjastosta, voit myös lainata opettajalta). Laadi omalla tyylilläsi esitys dialogin pohjalta joko tiivistäen Platonin sanomaa tai siirtäen sanoman johonkin nykypäivän ilmiöön.
  5. Esitä oma versiosi Platonin luolasta. Ks. erään opiskelijan valokuvasarjakuva aiheesta.
  6. Aristoteleesta voidaan hyvällä syyllä sanoa, että hän oli hengen jättiläinen. Miksi? Ota selvää Aristoteleen ajatuksista ja poimi jokin (joitakin) sinua kiinnostava ajatus, joka on edelleen pätevä.
  7. Tee sarjakuva tai runo Sokrateesta, Platonista ja/tai Aristoteleestä. Ks. erään opiskelijan rounoa Sokrateesta.


4. Länsimaisen filosofian osa-alueet

  1. Etsi yliopistojen filosofian laitosten kotisivuilta filosofian osa-alueitten esittelyjä. Mieti, mikä niistä kiinnostaisi sinua eniten ja miksi. Esittele ensin osa-aluetta yleisemmin sen perusteella, mitä saat siitä selville.
  2. Valitse jokin filosofian osa-alueista ja esittele sen merkitystä tälle ajalle mahdollisimman monipuolisesti.
  3. Valitse filosofian osa-alueista se, joka mielestäsi on kaikkein tarpeettomin. Kirjoita Helsingin Sanomiin tarkoitettu yleisönosastokirjoitus siitä, kuinka juuri tämän tyyppiseen tutkimukseen ei enää pitäisi suunnata varoja ja työvoimaa. Perustele mahdollisimman hyvin.
  4. Miksi filosofiassa on niin paljon erilaisia suuntauksia?
  5. Kirjoita filosofian aloista ja suuntauksista pieni sanakirja.


5. Mitä on olemassa?

  1. Mitä mieltä on olemassaolon ihmettelyssä?
  2. Miten Platonin ja Aristoteleen käsitykset olevaisen luonteesta eroavat?
  3. Millä tavalla kysymykset kentaurien ja konttorien olemassaolosta eroavat toisistaan?
  4. Esittele jokin kulttuurillemme vieras näkemys todellisuuden luonteesta. Miten voitaisiin todistaa, että poikkeava käsitys on totta tai että se on valhetta? Mitä ajatuksia sinulla herää, mikäli jomman kumman oikeaksi todistaminen osoittautuu ongelmalliseksi?
  5. Ihminen kokee joskus unissaan niin todellisen tuntuisia tunteita ja aistimuksia, että hetken aikaa herättyäänkin hän voi olla epätietoinen siitä, mikä oli totta ja mikä unta. Mitä kysymyksiä unen ja todellisuuden välinen suhde herättää? Millaisia vastauksia näihin kysymyksiin voidaan antaa?
  6. Voivatko materialisti (jonka mukaan olevainen on ainetta) ja idealisti (joka uskoo, että olevainen on perimmältään henkeä) ymmärtää toisiaan? Voit esimerkiksi kirjoittaa näiden kahden välisen dialogin, joka käsittelee jotakin filosofian suurta kysymystä.


6. Mielen ja aineen suhde

  1. Lue syksyn 2006 Mieli & aine -oppituntitehtävän tulokset ja poimi niistä yksi sinua kiinnostava ajatus, jota kehittelet eteenpäin oppikirjan tukemana ja omien ajatustesi pohjalta otsikolla Mielen ja aineen suhde.
  2. Selvittääkö aivotutkimus mielen arvoituksen? Ota kantaa. Lähteeksi sopii myös Mind and Brain Portal
  3. Piirrä kuva Popperin kolmesta maailmasta ja tee siitä mahdollisimman havainnollinen lisäämällä oman ymmärryksesi mukaan esimerkkejä.
  4. Mitä se on, mitä on olemassa: ainetta, henkeä vai molempia? Mikä on oma teoriasi? Miten olevaista voi ymmärtää? Tee mind map tai kaavio.


7. Vapaus

  1. Kerro omin sanoin ja esimerkein, miten deterministi ajattelee ihmisen tahdonvapaudesta.
  2. Onko ihminen vain taitavasti suunniteltu kone? Mitä vastaisivat tähän kysymykseen materialisti ja idealisti?
  3. Mieti yksilön vapautta: Mitkä ovat siihen peilattuna holhoamisen, huolenpidon ja välinpitämättömyyden erot?
  4. Immanuel Kant hyväksyi sekä tahdon vapauden että determinismin. Selvitä, millaisia perusteluita hän esitti näkemykselleen. Mitä mieltä itse olet Kantin ajatuksista.
  5. Etsi tietoa eksistentialismista. Mitä mieltä olet heidän ajatuksistaan? Ks. Existentialism Sartre


8. Tieto

  1. Havaintokykyjen asettamat rajoitukset.
  2. Voiko kentaureja olla olemassa?
  3. Kreetalainen lausui: ”Kaikki kreetalaiset valehtelevat.” Puhuiko hän totta? Esittele myös muita paradokseja ja pohdi niiden merkitystä..
  4. Mitä tietoyhteiskunta tarkoittaa ja mitä kritiikkiä filosofi voisi esittää tietoyhteiskunta käsitteestä?
  5. Mitä eroa on rationalismilla ja empirismillä ja kuinka Kant pyrki näitä yhdistämään?
  6. Miksi jotkut epäilevät sitä, mitä toiset pitävät varmana?
  7. Descartesin mielestä hänen ajatuksensa ”Ajattelen, siis olen.” oli käänteentekevä. Miksi?
  8. Taiteen ja tiedon suhde: Voiko taide välittää tietoa? Onko taiteella tiedollisia tehtäviä? Rajaa tarkastelusi johonkin taidemuotoon/taiteilijaan/aikakauteen. Käytä esimerkkejä.


9. Tietämisen taidot

  1. Millä tavalla kasvattaisit alakoululaista tiedon hankintaan?
  2. Miten 1800-luvulla eläneen ihmisen tiedonhankita eroaa tänä päivänä elävän tiedonhankinnasta?
  3. Miksi historiankirjoitus samasta menneisyyden tapahtumasta muuttuu? Mikä on historiankirjojen suhde maailmankuvaan?
  4. Mikä on epäilyn rooli filosofian harjoittamisessa?
  5. Tutustu Skepsis ry:n toimintaan. Voisitko liittyä jäseneksi? Perustele.
  6. Kiteytä kirjassa esiteltyjen filosofien näkemykset tiedon hankinnasta.
  7. Vertaile järjen avulla saavutettavaa tietoa kokemustietoon.
  8. Mikä tekee Kantin filosofiasesta näkemyksestä suhteessa tietoon niin merkittävän?
  9. Laadi sanasto, jonka avulla voit ymmärtää oppikirjan tietoa ja totuutta käsittelevät luvut.


10. Länsimaisen tieteen perusteet

  1. Esittele keskeisimmät totuusteoriat ja anna jokaisesta jokin käytännön esimerkki (voi liittyä arkielämään tai tieteeseen).
  2. Filosofian taito ja tieteellinen ajattelu eli mitä hyötyä filosofiasta
  3. Epäilyn merkitys.
  4. Miten tiedon luotettavuutta koetellaan arkiajattelussa ja miten tieteen piirissä?
  5. Mitä tietoyhteiskunta tarkoittaa ja mitä kritiikkiä filosofi voisi esittää tietoyhteiskunta käsitteestä?
  6. Voiko tutkija olla objektiivinen? Perustele.
  7. Erilaiset tieteen tuottamat ihmiskuvat ja niiden rajoitukset.
  8. Kuinka filosofi voisi arvostella ihmistutkimusta? Ihmistieteillä tarkoitetaan ihmistä ja kulttuuria tutkivia tieteitä (yliopistoissa usein humanistiset, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteelliset tiedekunnat). Ihmistiesiin luetaan esimerkiksi sosiologia, kasvatustiede ja psykologia. (Sopivia lähdeteoksia: Panu Raatikainen: Ihmistieteen ja filosofia, 2004 sekä Anneli Meurman-Solin & Ilkka Pyysiäinen (toim.) Ihmistieteet tänään, 2005.)
  9. Onko teorian ja käytännön välillä kuilu?
  10. Miten tiede eroaa rajatiedosta (esim. astrologia, numerologia, ufologia, grafologia, ennustaminen, telepatia)?


11. Mitä hyvä on?

  1. Miksi hyvyyden olemusta on pohdittu filosofiassa?
  2. Esittele Aristoteleen keskitien oppi (Nikomakhoksen etiikka). Olisiko siitä hyötyä nykyihmiselle?
  3. Voittaako hyvä pahan? Periikö rehellisyys maan?
  4. Miten ihminen saa tietoa siitä, mikä on arvokasta elämässä?
  5. Joskus ihminen tekee pahaa tehdessää hyvää. Miten tämä on mahdollista?


12. Arvot

  1. Miksi kiinnitetään huomio arvoihin silloin, kun pohditaan eettistä toimintaa?
  2. Haastattele eri-ikäisiä ihmisiä ja kysy, mikä heidän mielestään elämässä on arvokkainta. Vertaile saamiaisi tuloksia. Pohdi, millaisilla perusteilla eri-ikäiset ihmiset tekevät arvovalintojaan.
  3. Millä tavoilla kulttuuri voi konkreettisesti vaikuttaa arvoihin? Anna esimerkkejä.
  4. Millaisia ristiriitoja kasvattajat välittävät arvoista sanojen ja tekojen kautta? Kumpi vaikuttaa enemmän, sanat vai teot?
  5. Miten välinearvot ja itseisarvot eroavat toisistaan? Mitä yhteyksiä niillä voisi olla?
  6. Väitetään, että nykyisin kaikki on kaupan. Mitä asioita/ihanteita sinä tai joku tuntemasi ihminen ei olisi mistään hinnasta valmis myymään? Miksi?
  7. Ovatko meidän arvomme oikeita arvoja? Miten tulisi toimia sellaisen ihmisen kanssa, joka ei jaa samaa arvomaailmaa? Voit laittaa kuvitteelliseen keskusteluun esimerkiksi turkistarhaajan ja tarhakettujen vapauttajan tai sikalan omistajan ja juutalaisen/muslimin/kasvissyöjän.
  8. Voiko ruma olla kaunista?
  9. Miksi luonto on kaunis?
  10. Voiko taideteoksia arvostella?
  11. Miten taiteen voi erottaa muista tuotteita?


13. Hyvä elämä

  1. Filosofian taito ja terve järki eli mitä hyötyä filosofiasta voi olla arkiseen elämään?
  2. Ihmisen kloonaaminen eettisenä kysymyksenä.
  3. Saako yritys omistaa kasvilajikkeen geneettisen koodin? Mitä seurauksia omistamisesta on?
  4. Kuvittele itsesi 60 vuoden kuluttua. Mitkä eettiset säännöt ohjasivat elämääsi? Mitä vaikutuksia niiden noudattamisella oli siihen, millainen vanhuudestasi tuli?
  5. Mitä eutanasia on ja miten sen kannattajat ja vastustajat ovat siihen suhtautuneet?
  6. Jos saisit säätää yhden hyvää elämää lisäävän lain, niin mikä se olisi? Perustele.
  7. Sana ’omatunto’ ei suomen kielessä kuvaa samaa, mitä vastaava sana monissa muissa kielissä, joissa sanan sisältönä on ”yhteinen tieto” (lat. conscientia, eng. conscience, ruotsin samvete). Mikä on moraalin suhde sosiaaliseen todellisuuteen? Miten moraali liittyy ”yhteiseen tietoon”?


14. Kuinka hyvä toteutetaan?

  1. Ihminen A tietää varmasti elävänsä 35-vuotiaaksi ja ihminen B tietää täysin varmasti elävänsä 150-vuotiaaksi (tieteen saavutusten avulla). Vertaa näiden ihmisten maailmankuvia kuvitteellisesti, mutta hyvin perustellen.
  2. Esittele tarkemmin jonkin ajanjakson tai kulttuurin maailmankuvaa. Miten maailmankuva vaikuttaa käsitykseen hyvästä ja oikeasta?
  3. Miten käsitykset maailmasta törmäävät vastakkain tänä päivänä? Miten maailmankuva vaikuttaa käsitykseen hyvästä ja oikeasta?
  4. Miten sinun ihannevaltiosi toimisi?
  5. Esittele jokin tämän ajan kapinaliike. Millä tavalla se pyrkii edistämään hyvää elämää?
  6. Etsi jotakin eettistä ongelmaa käsittelevä lehtijuttu tai kuva ja analysoi sitä.
  7. Sovella Immanuel Kantin eettisiä periaatteita kilpaurheiluun.


15. Hyvä yhteiskunta

  1. Miten yhteishyvä tulisi jakaa maapallolla?
  2. Mitä rasismi on ja miten sitä voidaan vähentää?
  3. Pitääkö rikkailta ottaa rahat pois?
  4. Miten vähemmistöihin tulisi suhtautua?
  5. Maailmanlaajuisten ongelmien tiedostaminen ahdistaa ihmistä. Yhden ihmisen tekojen vaikutukset ovat vähäpätöisiä. Ovatko nämä päteviä perusteita sille, ettei yksilö hanki tietoa esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä kulutusvalinnoista?
  6. Mitä hyötyä yhteiskunnalle on filosofeista? Esittele asiaa käyttäen esimerkkinä jotakin filosofian historian henkilöä.
  7. Esittele joku ihminen, joka on taistellut paremman maailman puolesta. Millaisia uhrauksia hän on tehnyt ajamansa asian vuoksi? Oliko hänen uhrauksistaan hyötyä jälkipolville?
  8. Kuinka yksittäinen kansalainen voi muuttaa yhteiskuntaa?
  9. Miten yhteiskunta vai toimia eettisesti? Ota kantaa: Toimiiko suomalainen yhteiskunta eettisesti?
  10. Miten perustellaan sodan oikeutusta? Miten näitä perusteita on vastustettu tai voitaisiin vastustaa? (Voit myös esitellä vastauksessasi Mahatma Gandhin ajattelua.)


16. Valta


  1. Mitä valta on?
  2. Miten valta ilmenee?
  3. Miten valtaa saavutetaan? Miksi toiset saavat sitä ja toiset eivät?
  4. Mitä olisi ilman valtaa ja vallankäyttöä?
  5. Kuka käyttää valtaa?
  6. Valta muihin ihmisiin nähden - valtasuhteet
  7. Valtaapitävät ja heidän asemansa suhteessa "kansaan" tai "alamaisiin".
  8. Mihin valtaa käytetään? Mitä sillä halutaan saavuttaa?
  9. Miten eri aikoina valtaa on käytetty?
  10. Vallan merkit?
  11. Vallan ja väkivallan ero?
  12. Kenelle tulisi antaa valtaa?
  13. Kenellä on suomalaisessa yhteiskunnassa valtaa?
  14. Minkälaista valtaa käytetään? Millaisia eri vallankäytön muotoja on olemassa?
  15. Eroaako käsitys vallasta ja vallankäytöstä eri kulttuureissa?


17. Oikeudenmukaisuus


  1. Miten yhteishyvä tulisi jakaa maapallolla?
  2. Mitä rasismi on ja miten sitä voidaan vähentää?
  3. Pitääkö rikkaita ottaa rahat pois?
  4. Miten vähemmistöihin tulisi suhtautua?
  5. Miksi oikeudenmukaisuus on tärkeä ja keskeinen hyvän yhteiskunnan tuntomerkki?