FI1 Koekysymyksiä


Näistä kolme tulee kokeeseen ja kahteen vastataan

1. Miksi Sokrates, Platon ja Aristoteles ovat filosofian historian kannalta edelleen tärkeitä ajattelijoita? Arvioi heidän merkitystään länsimäisen tieteen näkökulmasta.

2. Millä tavalla empiristi suhtautuu tietoon? Mikä on vastakkainen näkemys ja millä tavalla se ottaa kantaa tietoon?

3. Filosofia antaa eväitä tieteentekijöille. Kuvaile, minkälaisia.

4. Itämeri saastuu. Millä tavalla tämä ongelma liittyy etiikkaan?

5. Lehdessä mainostetaan uutta autoa, jolla on huippuluokan suorituskyky, avarat sisätilat, dynaaminen muotoilu sekä tyyli ja ominaisuuksien täydellinen tasapaino. Kuuluuko nautintoa tuottava auto hyvään elämään? Miten globaalin etiikan näkökulmasta asiaan tulisi suhtautua?

6. Skeptikko väittää: "Varmaa tietoa ei ole." Kreetalainen sanoo: "Kaikki kreetalaiset valehtelevat." Analysoi näitä paradokseja. Mitä paradokseilla on mielestäsi haluttu opettaa?

7. Onko ihmisellä enemmän oikeuksia kuin laakamadolla? Perustele mahdollisimman monipuolisesti.

8. Vertaile kahta valitsemaasi filosofia.

9. Suomea nimitetään tietoyhteiskunnaksi. Puolusta ja vastusta tätä nimitystä.

10. Lue alla oleva artikkeli ja ota skeptikon asenteella kantaa johonkin omasta mielestäsi epäilyttävään ilmiöön.
Skeptismi – Terve epäily

Nykyaikana ihmisille tarjotaan jos jonkinlaista maailmankuvaa ja uskomusta. Monet uskomukset voivat tuntua hyvin houkuttelevilta. Eikö olisi upeaa, jos voisimme kommunikoida pelkän ajatuksen välityksellä? Eikö olisi lohdullista jos syntyisimme uudelleen? Eikö olisi yksinkertaista, jos voisimme lukea luonteemme aurasta ja kohtalomme tähdistä? Eikö olisi mielenkiintoista, jos humanoidit vierailisivat maapallollamme?

Totta kai olisi, ja monet valitsevatkin uskomuksensa – tietoisesti tai tiedostamatta – niiden kiinnostavuuden mukaan. He hakevat niistä sisältöä elämäänsä, ja tähän heillä on toki täysi oikeus. On kuitenkin olemassa toisia ihmisiä, jotka haluavat valita uskomuksensa yksinomaan sen mukaan, mikä todistuaineistoa tarkkaan tutkittaessa näyttää olevan totta. He tekevät kaikkensa, jotta heidän maailmankuvansa vastaisi mahdollisimman tarkkaan todellisuutta. He haluavat välttää erehtymästä epätosiin uskomuksiin ja perustavat siksi tiedonhankintansa luotettaviksi havaittuihin menetelmiin ja ovat valmiita muuttamaan käsityksiään tarvittaessa.

Näitä ihmisiä, skeptikkoja, on vaikea saada uskomaan radikaaleja väitteitä ja oppeja kuten yllä mainitut. He tyytyvät sen sijaan epäilemään niiden oikeellisuutta niin kauan kuin tarpeeksi painavat perusteet niiden hyväksymiselle puuttuvat. Termi skeptikko tarkoittaakin epäilijää. Tällainen terve epäily ei ole väitetyn ilmiön kieltämistä tai dogmaattista uskoa väitteen valheellisuuteen vaan pikemminkin maalaisjärkeä ja oman tietämättömyyden tunnustamista kun tietoa ei ole. Jos sinä haluat olla syöksymättä suinpäin epämääräiseltä kuulostaviin oppeihin, jos olet varovainen kuullessasi uuden uskomattoman väitteen, olet skeptikko – niin yksinkertaista se on.

Skeptikot eivät halua kieltää ihmisiä uskomasta mihin haluavat. Pikemminkin skeptikot haluavat tarjota ihmisille mahdollisimman puolueetonta faktatietoa päätöksenteon perustaksi. Rajatiedon oppien markkinamiehet esittävät oppinsa usein varauksettoman positiivisessa valossa. Skeptikolta sen sijaan saattaa voida kuulla uskomuksiin liittyvistä ongelmista ja mahdollisista vaaroista. Skeptikoiden tavoitteena on, että ne ihmiset joille maailmankuvan oikeellisuus on tärkeää voisivat tehdä johtopäätöksensä mahdollisimman tasapuoliselta perustalta.

Robert Brotherus
Skepsis Ry, 11.9.1996