FI1 johdatus filosofiseen ajatteluun


Opettaja Anne Rongas, anne.rongas@kotka.opit.fi, 040 5181 229
Oppikirja Filosofian Odysseia (Edita), sivunumerot alla uudesta painoksesta, myös muut FI1-kirjat kelpaavat (2005 jälkeen painetut)

Kurssin verkkosivut: http://filosofiaa.wikispaces.com/.
Kurssikeskustelu: http://filosofia1.ning.com/ (kirjautumisohjeet keskustelusivun johdantoviestissä etusivun keskellä)

Kurssisuorituksena joko loppukoe tai portfolio. Portfolion ohjeet verkkosivuilla.
lukeefiloa.jpg
Etäopiskelun aikataulu:
  1. 6.11. klo 19:30 Kurssin opiskelun ohjeistus
  2. 27.11. klo 19:30 Keskeiset käsitteet, opiskelijoitten kysymykset

Lähiopiskelun aikataulu klo 18 (oppikirjan sivut mainittu)

  1. 26.10. Kurssin opiskelu. Mitä on filosofia? 10-19
  2. 28.10. Filosofia keskusteluna, historiaa. 10-31
  3. 2.11. No voi ihme: Aiheena antiikin filosofia. Etsi jokin itseäsi kiinnostava ajatus antiikin filosofilta, esittele se ja perustele, miksi se on kiinnostava (filosofeja: Thales, Anaksimandros, Anaksimenes, Pythagoras, Herakleitos, Anaksagoras, Empedeklos, Demokritos, Filolaos, Eudoksos, Teofrastos, Sokrates, Platon, Aristoteles)
  4. 4.11. Mitä on olemassa? Platonin luola. 36-41
  5. 9.11. Mielen ja aineen suhde 42-50
  6. 11.11. Vapaus 51-57
  7. 16.11. Tieto 62-68
  8. 18.11. No voi ihme: Välittääkö media tietoa? Ota ajankohtaisesta tiedonvälityksestä jokin esimerkki ja tarkastele sitä tiedon ja totuuden näkökulmasta. Hyödynnä jotakin ajatusta oppikirjasta s. 62-83
  9. 23.11. Tietämisen taidot, länsimaisen tieteen perusteet 69-95
  10. 25.11. Arvot ja hyvä elämä 100-106
  11. 30.11. No voi ihme: Mitä hyvä on? Etsi jokin ideologia (uskonto, poliittinen aate, yhteiskunnallinen liike, elämänkatsomus), joka ottaa selkeästi kantaa siihen, mikä on hyvää ja mikä pahaa. Esittele valitsemasi ideologian näkemys hyvästä. Halutessasi voit myös ottaa kantaa. Kirja s. 100-106
  12. 2.12. Kuinka hyvä toteutetaan? Hyvä yksilön ja yhteisön elämässä. 117-123
  13. 7.12. Yhteiskuntafilosofia, valta, oikeudenmukaisuus 128-155
  14. 9.12. No voi ihme: Utopia. Kirjoita pieni kuvaus unelmamaailmasta, jossa kaikkien olisi hyvä elää. Kirja s. 107-135

14.12. Koe klo 16:30 – 20:30, omat konseptit mukaan



Kurssin tavoitteet

  • hahmottaa filosofisia ongelmia ja niiden erilaisia mahdollisia ratkaisuja, ymmärtää, miten filosofiassa käsitteellistetään todellisuutta, tietämistä, toimintaa ja arvoja
  • tunnistaa erilaisia filosofisia, tieteellisiä ja arkisia käsityksiä todellisuudesta, sen tietämisestä ja siinä toimimisesta
  • hahmottaa kuvailevien ja normatiivisten väitteiden eroja ja osaa perustella käsityksiä hyvästä ja oikeasta.

Näyttö omasta osaamisesta
Voit valita kurssin loppunäytön toteuttamistavan:
  • Perinteinen loppukoe (1 käsitemäärittely + kaksi esseetehtävää)
  • Portfolio (erilliset ohjeet, aloitettava 9.11. mennessä), pariportfolio
  • Suullinen lopputentti (perustellusta syystä)

Loppunäyttöön lisäksi kurssiin kuuluu reflektointi
  • joko kerran viikossa kirjoitettu oppimispäiväkirja vihkoon/tiedostoon
  • tai osallistuminen No voi ihme –verkkokeskusteluun (suositeltavin).

PLUS-tehtäviä (näillä voit sopimuksen mukaan korvata poissaoloa)

Vastauksesi voi olla kirjallinen tai suullinen esitys, sarjakuva, Power Point-esitys, valokuvien ja tekstin yhdistelmää, video, jossa on selostusta tai muulla tavalla tuotettu työ, josta selkeästi tulee esille se, että olet ottanut asiasta selvää, olet tutustunut oppikirjaan ja olet itse pohtinut asiaa. Palauta työ mieluiten niin, että siihen voidaan oppitunnilla yhdessä tutustua (on harmillista, jos opettaja yksin saa nauttia työsi hedelmistä). Parasta on, jos tehtäväsi saa julkaista nimellä tai nimimerkillä kurssisivuilla. Työn vihoviimeinen palautusajankohta on loppukoe. Kysymyksiä voit käyttää hyväksi myös, jos suoritat kurssin portfoliolla (portfoliokysymyksiä myös kurssin teemasivuilla / portfoliomonisteessa). Tehtäviä saa tehdä myös parin/pienryhmän kanssa.
  1. Minkälainen kuuntelija sinä olet ja millaiseksi haluaisit tulla?
  2. Missä tilanteissa olet törmännyt aiemmin filosofiaan ja millaisen käsityksen olet saanut siitä?
  3. Mikä voisi olla tämän päivän sofismia? Millä perusteilla?
  4. Entä jos Sokrates eläisi tänä päivänä Suomessa? Kenen kanssa hän kävisi dialogiin ja millainen siitä tulisi?
  5. Onko Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija Konsta Pylkkänen filosofi? Anna esimerkkejä ja perustele. (Voit valita myös jonkin muun kirjallisuuden henkilön.)
  6. Haastattele alle 7-vuotiasta ja kysy häneltä filosofian suuria peruskysymyksiä (esim. mikä maailma on, mikä on ihminen, mikä on totta, mitä kauneus on, miksi ihminen elää). Pohdi haastateltavan vastauksia. Voitko yhtyä joidenkin filosofien esittämään ajatukseen, että kaikki lapset ovat filosofeja?
  7. Mitä arvelet, miten länsimainen koulufilosofia eroaa filosofian hyllystä kirjakaupassa tai kirjastossa löytyvästä miete- ja viisauskirjallisuudesta?
  8. Tutustu johonkin filosofiin ja esittele joko hänen elämänkertansa tai jokin sinun mielestäsi mielenkiintoinen ajatus tuolta filosofilta. Perustele valintasi.
  9. Miksi on vaarallista tulkita menneisyyden ajatuksia tämän ajan lähtökohdista (anakronismi)?
  10. Miksi Suomi ei ole länsimaisen filosofian kehto?
  11. Etsi yliopistojen filosofian laitosten kotisivuilta filosofian osa-alueitten esittelyjä. Mieti, mikä niistä kiinnostaisi sinua eniten ja miksi. Esittele ensin osa-aluetta yleisemmin sen perusteella, mitä saat siitä selville.
  12. Valitse jokin filosofian osa-alueista ja esittele sen merkitystä tälle ajalle mahdollisimman monipuolisesti.
  13. Valitse filosofian osa-alueista se, joka mielestäsi on kaikkein tarpeettomin. Kirjoita Helsingin Sanomiin tarkoitettu yleisönosastokirjoitus siitä, kuinka juuri tämän tyyppiseen tutkimukseen ei enää pitäisi suunnata varoja ja työvoimaa. Perustele mahdollisimman hyvin.
  14. Miksi historiankirjoitus samasta menneisyyden tapahtumasta muuttuu? Mikä on historiankirjojen suhde maailmankuvaan?
  15. Ihminen A tietää varmasti elävänsä 35-vuotiaaksi ja ihminen B tietää täysin varmasti elävänsä 150-vuotiaaksi (tieteen saavutusten avulla). Vertaa näiden ihmisten maailmankuvia kuvitteellisesti, mutta hyvin perustellen.
  16. Esittele tarkemmin jonkin ajanjakson tai kulttuurin maailmankuvaa.
  17. Miten käsitykset maailmasta törmäävät vastakkain tänä päivänä?
  18. Kirkkoisä Augustinus esitti ennaltamääräämisopin (predestinaatio). Esittele se ja kommentoi. Voit myös verrata vapaan tahdon ajatukseen (esim. eksistentialismiin).
  19. Etsi jonkin filosofin tunteita tai jotakin yksittäistä tunnetta käsitteleviä ajatuksia. Esittele ja kommentoi.
  20. Erilaiset tieteen tuottamat ihmiskuvat ja niiden rajoitukset.
  21. Kuinka filosofi voisi arvostella ihmistutkimusta?
  22. Miten tiedon luotettavuutta koetellaan arkiajattelussa ja miten tieteen piirissä?
  23. Mitä tietoyhteiskunta tarkoittaa ja mitä kritiikkiä filosofi voisi esittää tietoyhteiskunta käsitteestä?
  24. Voiko tutkija olla objektiivinen? Perustele.
  25. Mitä eroa on rationalismilla ja empirismillä ja kuinka Kant pyrki näitä yhdistämään?
  26. Esittele keskeisimmät totuusteoriat ja anna jokaisesta jokin käytännön esimerkki (voi liittyä arkielämään tai tieteeseen).
  27. Epäilyn merkitys.
  28. Havaintokykyjen asettamat rajoitukset.
  29. Voiko kentaureja olla olemassa?
  30. Kreetalainen lausui: ”Kaikki kreetalaiset valehtelevat.” Puhuiko hän totta? Esittele myös muita paradokseja ja pohdi niiden merkitystä.
  31. Miksi hyvyyden olemusta on pohdittu filosofiassa?
  32. Esittele Aristoteleen keskitien oppi (Nikomakhoksen etiikka). Olisiko siitä hyötyä nykyihmiselle?
  33. Voittaako hyvä pahan? Periikö rehellisyys maan?
  34. Miten ihminen saa tietoa siitä, mikä on arvokasta elämässä?
  35. Miten yhteishyvä tulisi jakaa maapallolla?
  36. Mitä rasismi on ja miten sitä voidaan vähentää?
  37. Pitääkö rikkaita ottaa rahat pois?
  38. Miten vähemmistöihin tulisi suhtautua?
  39. Voiko ruma olla kaunista?
  40. Miksi luonto on kaunis?
  41. Voiko taideteoksia arvostella?
  42. Miten taiteen voi erottaa muista tuotteita?
  43. Mikä on sokraattinen metodi?
  44. Miten filosofiaa voi oppia?
  45. Tutustu Internetin avulla filosofian opiskeluun Suomessa. Miksi opiskelijan kannattaisi valita filosofia?
  46. Filosofian taito ja tieteellinen ajattelu eli mitä hyötyä filosofiasta
  47. Filosofian taito ja terve järki eli mitä hyötyä filosofiasta
  48. Filosofian opiskelun vaarallisuus

Kurssin arviointi:

Filosofian kurssin arvioinnissa pyritään kiinnittämään huomiota sekä tiedolliseen että taidolliseen puoleen. Rohkene ajatella ja ilmaista ajatuksiasi. Osallistumalla keskusteluun sisäistät paremmin myös tiedollista sisältöä ja opit helpommin. Filosofian opiskelu on välillä hidasta ja aikaa vievää. Asennoidu kuitenkin niin, että ajattelun taitojen kehittäminen rikastuttaa sinua henkisesti, se virkistää aivotoimintaa ja antaa pohjaa muulle akateemiselle opiskelulle.

Itsearviointi
Kurssin päätyttyä sinua pyydetään arvioimaan omaa oppimistasi. Tämä arviointi ei vaikuta suoraan arvosanaasi, mutta se on merkittävä väline minulle opettaja kehittää kurssin toteutusta seuraavilla kursseilla. Välillisesti itsearvioinnilla voi olla merkitystä, jos se osoittaa aidolla tavalla paneutumistasi opiskeltavaan asiaan. Tärkeää oman oppimisen arviointi on myös sinulle itsellesi. Pyri siihen kaikissa oppiaineissa. Käytä arviointia oman opiskelusi ohjauksen välineenä.

Arvosana
Arvosanan antamisessa loppukokeen/portfolion on lähtökohta. Yleinen aktiivisuus oppitunnilla, verkkokeskusteluissa, omassa oppimispäiväkirjassa tai plustehtäviä tekemällä voi vaikuttaa korottavasti (numeron verran suhteessa loppunäyttöön). Kurssi arvioidaan numeroilla 4 – 10.


Kurssin arviointi
Arvioinnissa otan huomioon yleisen aktiivisuuden, omatoimisuuden ja kiinnostuksen. Näitä voit ilmaista osallistumalla opetuskeskusteluihin, kirjoittamalla vapaaehtoista oppimispäiväkirjaa, selvittämällä poissaolot, kyselemällä lisätietoja niistä asioista, jotka sinua kiinnostavat tai niistä asioista, jotka jäivät muuten vaivaamaan. Mitä aktiivisemmaksi jaksat kurssin aikana heittäytyä, sitä helpompaa loppukokeeseen valmistautuminen on.

Loppunäytön arviointiperusteet
Kypsyyttä osoittava vastaus/portfolio on jäsennelty ja johdonmukainen. Vastaus kohdistuu otsikon antamaan aiheeseen. Tehtävän kannalta olennaisia tietoja on riittävästi. Kaikkea oppikirjassa ja oppitunneilla esitettyä ei tarvitse osata, mutta keskeisimmät asiat kyllä. Jos sinulla on vaikeuksia hahmottaa keskeisimmät asiat, kertaa muistiinpanot ja lue otsikot. Ne sisältävät ydinasiat.

Hyvässä vastauksessa määritellään käytetyt käsitteet ja selvitetään asiat sujuvalla suomenkielellä. Väitteet perustellaan ja opitut teoreettiset tiedot esitellään riittävän selkeästi väitteiden perusteluissa. Vastakkaisten näkemysten esittely (toisaalta – toisaalta) on ansioksi. Oman ymmärryksen esittäminen on tärkeää. Esimerkkien avulla voit ilmaista omaa ymmärrystäsi. Kokeen (ja filosofian opiskelun) oppimistavoite on harjaannuttaa sinua itsenäiseen ajatteluun ja oman ajattelusi ilmaisemiseen.

Heikossa vastauksessa ei ole riittäviä teoriatietoja vaan lähinnä omia kokemuksia tai mielipiteitä. Tämä on filosofian sudenkuoppa. Aiheet ovat usein jokapäiväisiä ja tuttuja. Kurssin aikana tulisi tästä syystä jatkuvasti miettiä käytännön ja teorian välisiä linkkejä.

Plagiointi
Portfolio, tehtävä tai sen osa, joka osoittautuu plagiaatiksi (ilman lähdeviitteitä esim. verkosta kopioitu teksti) johtaa joko koko kurssin hylkäämiseen tai arvosanan alentamiseen. Lähteet tulee aina mainita ja osoittaa, ellei tehtävänannossa toisin sanota. Suorat lainaukset eivät koskaan saa olla kovin pitkiä vaan sinun olisi ilmaistava asia omin sanoin oman ymmärryksesi kautta.